Uusi vuosi ja uudet kujeet taasko ?

Joululomaa vielä tämä viikko. Istuskelen T:n sängyllä sen pelatessa jotakin ihmeellistä maailmanvalloituspeliään tietokoneella....Ajattelin nyt kaikkien jouluhässäköiden loputtua ilmoitella itsestäni tännekkin, olen vielä elossa.
Kauheasti kaikki tuntuvat puhuvan joululahjoistaan joten pitäisiköhän minunkin..

• vaaleanpunaiset reinot
• vaaleanpunainen huppari
• punaisia kynttilöitä + tuikkuja
• 3kpl tuikkukuppeja
• iso punainen mariskooli
• Kiroileva siili - pyyhe
• fleece torkkupeitto
• kynsilakkaa 
• rannekello (joka on käynyt jo monta kertaa suihkussa vaikka ei ole edes vedenpitävä)
• vaatteita

T:n kanssa saatiin yhteisiä lahjoja

• kattila
• paistinpannu
• wokkipannu
• päiväpeitto
• 2kpl sivuverhot
• pussilakana

Jouluaatto oltiin kivasti minun vanhemmillani Kotkassa, muuten ollaankin sitten asusteltu täällä T:n vanhemmilla. Leppoisa meininki oli jouluaattonakin, käytiin perustyylillä hautausmaalla, joulusaunassa, syötiin PALJON jouluruokia ja niin päin pois. Onneksi joulu ei ole kuin kerran päivässä vai mitenkähän se nyt sitten olikaan ?

Kohta päälle taas pukkaa uusi vuosi ja pitäisi olla niin lupailevainen kaikkien juttujen suhteen, mutta factahan se on et lupaukset kestävät sen ekan viikon ja sitten ne menevät jo lyttyyn kun itsekuri antaa periksi... Uutta vuotta lähdemme T:n kanssa juhlistamaan jonnekkin möksälle, jonne on tulossa yli 20 henkeä meidän lisäksemme... Mahtaapi tulla aivan erilainen uusivuosi kuin ennen :)

Eikai vaan taas ?!

Minusta tuntuu, että olen taas kipeä. Yskin kuin mikäkin keuhkotautinen ja nenu on tukkeessa pahemmin kuin ikinä. Toivottavasti miulle ei taas pukkaa päälle angiina, joka oli pari kolme viikkoa sitten :( Tänään sänky voitti ja päätin jäädä kotiin kun yskin jo pahemmin kuin ryhmiksen lapset...

Työssäoppimisessa menee mahtavasti, ainakin minusta? Tykkään vieläkin lapsista. Kummasti viikotkin vain hupenevat ihan silmissä ja ensi viikolla ollaan jo puolessa välissä työssäoppimista. Kohta pitäisi koulutehtävien olla jo valmistumisen puolella. Vastuuviikkojen koittaessa pitäisi olla niin ammattilainen jo, että voisi "hypätä ohjaajan saappaisiin, olla yhtenä työntekijänä osana työyhteisöä"... jotenkin minusta ajatus tuntuu vielä niin kaukaiselta. Keväällä pitäisi olla ammattilainen, mutta ei onneksi täydellinen. 

Lukiossa menee hienosti. Voisinkin ottaa aina tämän yksi kurssi per jakso tahdin... tämä tuntuu juurikin sopivalta :) Mutta sitten valmistumiseni venyy, venyy ja venyy... Jospa jätetään haaveeksi kumminkin. Tulisi vähän turhan pitkäa opiskelua.. Koulukaan ei varmaankaan sitä hyväksyisi. Kyl minust viel ajallaa ylioppinut valkolakkinen ylioppinutoppilas tulee !

Kuvaamaankin olen pitkästa aikaa eksynyt! Kävin kuvaamassa kaverin jääkiekkopeliä Inkeroisissa tossa hetken aikaa sitten :) Nyt muistaessani annan teillekkin hieman makua siitä millaista kuvamateriaalia sain sieltä oikein otettua ..

Viileää meininkiä

Finlanders - Oikeesti
Edellisestä postauksesta on taas ehtinyt vierähtää jokunen tovi mutta ei anneta sen häiritä. Puhelin piippaa tasaiseen tahtiin T:n viestien pohjalta<3 Erikoistumisvuoden ensimmäinen työssäoppiminen on alkanut. 1-4 vuotiaat lapset ovat vain yksinkertaisesti niiiin hellyyttäviä! Nautin (ainakin vielä) täysin siemauksin joka hetkestäni töissä ja odotan aina hetkeä koska pääsen jo takaisin sinne. Olen ollut jopa yliaikaa töissä kun en ole huomannut, että työvuoroni on loppunut. Leikit olivat aivan mahtavia lasten kanssa.
Lukiossa menee, mitenhän sen nyt silleensä nätisti ilmaisisin, semikivasti. Äikänkurssista ansaitusti hienosti 8, mutta enkun kurssista 4. Uusin enkun kurssin ensi vuonna ja lupaan paneutua siihen paremmin kuin nyt. Samoin myös sen yhden ruotsin kurssin uusin ensi vuonna kun omistan toivottavasti enemmän aikaa lukiolle. Tässä jaksossa ajattelin ottaa rennosti ja opiskella vain matematiikkaa.

Jos haluat tietää mitä teen viikonloppuisin niin voin kertoa, että tiivistettynä sen voisi sanoa, että minä matkustan.  Viime viikonlopuksi tulin Kotkaan koulutusleirille, täksi viikonlopuksi tulin vanhemmilleni käymään, ensi viikonloppu menee T:n kanssa, sitä seuraavaksi viikonlopuksi taas koulutusleirille ja sitä seuraava viikonloppu taas T:n kanssa...<3

Valokuvaaminen on jäänyt melkein totaalisesti kaiken kouluhässäkän alle. Amiksesta pukkaa päälle työssäoppimiseen liittyvät paperityöt ja opinnäytetyö liittyen lasten liikalihavuuteen ja sen ehkäisyyn. Lukiossa kursseja pitäisi käydä jotta ensi vuosi helpottuisi. Pitäisi ehkäpä ottaa itseään niskasta kiinni kuvaamisen osalta ja lähteä samoilemaan luontoon kameran kanssa..

Huomenna olisi tarkoituksena mennä kakkukahveille juhlistamaan erään pikkuneidin 4-vuotissynttäreitä tuohon melkein naapuriin. Hänen pikkusiskonsa muutama kuukausi sitten täytti vuoden, mainitsin hänestä muutama postaus sitten. Kun sieltä pikkuneidin juhlista selvitään niin ehkäpä kakkukahvittelemaan kämppiksen vanhemmille taikkapa sitten hakemaan äiti töistä... katsotaan mistä itseni löydän.

Palataan asiaan! :) Mukavaa syksyn jatkoa....

KooKoolle me huudetaan syntymästä kuolemaan

Muistinpahan taas tän bloginkii ni aattelin päivitellä tänne mun kuulumisia...
Mestis kausi on alkanut! Kahdessa KooKoon kotipelissä on oltu, sitä hallista löytyvää fiilistä on ollut jo ikävä ! KooKoon todellisten fanien kannustushuudot kaikuu vieläkin korvissa "...KooKoolle me huudetaan syntymästä kuolemaan..." Pitemmän päälle tostakin harrastuksesta tulee melkolailla kallista huvia, yksittäiseen peliin lippu maksaa 10euroa. Noo onneksi äiti on niin kiva et se osittain sponssailee tota harrastusta :) Minä entinen jalkapalloilija voin kertoa hymyssä suin, että seuraan jääkiekkoa vaikka vielä vuosisitten en ymmärtänyt tuon taivallista koko lajista ja suurinpiirtein vihasin sitä

Kuvia harjoituspelistä 10.8.2011
 










 KooKoo - Hokki 16.9.2011

Loppukesä vaiko alkusyksy ?

Aikalailla lukupainotteista tää mun blogaaminen on alkanut taas olemaan. Kiinnostaako ketään enää edes ? Heikompia kausia on onneksi kaikilla.

Muutto suht vanhaan tuttuun ja samalla uuteen kaupunkiin on sujunut hienosti. Kämppiksen kanssa ajoittain aina tapellaan, mutta sovitaan melkein saman tien. Ruuan laiton kikka kolmoset opitaan tässä pikku hiljaa ja rahaa kuluu RUOKAAN. Kummini varoitteli minua hienosti jo aikoja sitten: "muistathan sitten rakas lapsi että vessapaperikin maksaa..". Ikävä häntäkin, huomasi eräs päivä olevani edelleen kummitätini kanssa puhelimessa tunnin puhumisenkin jälkeen, vaikka asian piti olla nopeasti hoidettu pois alta. Kouluja tuppaa vertaamaan edellisiin tuttuihin ja turvallisiin opinahjoihin. Ammatillinen puoli tuntui aluksi yhdeltä suurelta vahingolta (koulunvaihdon osalta, en vieläkään kadu koulutusohjelmavalintaani), mutta kiitos valloittavan luokkani se alkaa tuntua jo paljon paremmalta, jopa kodilta. Lukiosta meillä on ollut vasta infot ja todellinen arki ja aherrus alkaa vasta huomenna. Katsotaan minkälainen riemuvoitto siitäkin tulee kun tämä tyttö yhdistää taas kesätauon jälkeen ammattikoulun ja iltalukion. Aluksi otamme pehmeän laskun äidinkielen 4 kurssin ihmeelliseen maailmaan ja ylihuomenna tarkastelemme englannin 4 kurssin keilioppeja sun muita. Katsotaan millainen fiasko mun kielien puhumisesta taas tulee, kun ikinä en ole niitä kielinaisia ollutkaan..

Kaupunkien välillä on helposti huomattavissa syksyn eteneminen. Vanhassa kotikaupungissani ei puissa ole vielö melkein yhtään keltaista väriä, kun taas täällä omassa nykyisessä kotikaupungissani on väriä tullut enemmänkin. Lämpötilatkin kaupunkien välillä ovat havaittavat. Porukoilla on jotenkin paljon kylmempi vaikka siellä on meri lämmittämässä. Täällä ei suuremmin vielä tarvitse mitään paksuja vaatteita käyttää.. Paitsi, että aamuisin ja iltaisin on kumminkin hyvä pitää joku takki päällänsä kun lähtee ulos. Ei kesäkelit enää tänä vuonna takaisin tule, eihän ?

Tänään olin kylässä kotikaupungissani vallan valloittavan pikkuneidin 1v synttäreillä. Sitä ennen vahdin melkein koko viikon pikkuneidin yhtä valloittavaa isosiskoa, varsinainen neiti 4vuotta hänkin. Isomman prinsessan kanssa kävimme katsomassa vanhemmillani neidin mukaan pikkukaloja (akvaariota) ja seikkailimme leikkipuiston ihmeellisessä maailmassa. Pikkuneiti taas oli viime näkemästä kasvanut hirmuisesti ja oppinut kävelemään ! Käveleminen ei suuremmin hämmästyttänyt, lähinnä vain huvitti.. ja voi sitä reimun määrää piparista ja kääretorttupalasta...

Heiipsaan !

Kuumat kesäpäivät on täällä taas ! Työt vanhustentalolla ovat onneksi ohi, julistetaan alkaneeksi kesän paras osuus: leirikesä ! Maanantaina tää tyttö suuntaa kohti Ristiniemen kurssikeskusta viikon ajaksi riparin merkeissä. Ei, en ole menossa omalle riparille vaan olen menossa sinne isonsiskon tehtävien merkeissä. Sieltä ko selviytynyt kotiin takaisin, ehdin kaksi päivää hengähtää ja sitten mua taas viedään ! Silloin suuntana on Partaharju ja SYKE - suurleiri. Siellä vietetään telttamajoituksessa se 6päivää ja sitten pääsee ehkä vihdoinkin nauttimaan normaalista sängystä viikon ajan. Sitten taas lähden leirille. Varhaisnuorten leiri Lehtisen saaressa. Onneksi siellä on sentään edes talot, sähköt ja sängyt ! Sieltä kun selviydyn niin on 5päivää aikaa totaalisesti hengähtää ja sitten alkaa koulu ja aherrus ! Viimeinen vuosi ammatillista ja sitten munkin pitäis olla valmis lähihoitaja ?! Onneksi sen vuoden jälkeen on sitten vielä vuosi lukiota jäljellä jonka jälkeen saan minäkin painaa valkolakin päähäni (toivottavasti).
Tähän loppuun laittelen kuvia mitä olen saanut kuvattua tässä lähiaikoina :)

Kesä !

Taas on tullu kaamee tauko postausten välille... mut mie oon ollu aika kiireinen noitten muuttohommien ja koulunvaihdosten kanssa. Ens elokuussahan ko mie muutan sinne Kouvolan suuntaan jatkaa opiskelut päätökseen.
Nyt kun suurimmilt osin on saannu ne hoidettuu ni sit painetaa niska limassa töitä taas vanhustentaloilla. Noo sit syksyllä on taas rahaa ja elämä helpompaa ...

Käytiin kaverin kanssa tossa eilen kuvailemassa mun ekan vapaapäivän kunniaksi Sapokassa. Paljon oli vielä veneitäkin kotisatamassa, mutta asia selittyköön sillä että oli arkipäivä ja ihmiset töissä.
Vaikka oli arkipäivä niin yllättävän paljon oli ihmisiäkin liikenteessä, jäätelökioskilla ihan jonoksi asti..

Kesän helteetkin ovat eksyneet tänne. Kuuma oli ku saunassa. Tuulenvire sentään onneks välillä käy ni ei oo niin  hirveen tunkkasen kuuma.
Töissä oon sellasessa aivan uuden uutukaisessa vanhustentalossa, johon ei oo rakennettu ko ILMANVAIHTO. Okei, omalla tavallaan ymmärrän ettei saada vetoo aikaseks ja sillee. Mut hoitajat on aina aivan hiestä märkiä töissä ko ilma ei vaihdu ollenkaan. Vissiin aina meillä siellä kaikki ikkunat ja parvekkeen ovet auki ettei olis niin hirmu kuuma kokoajan.



Nauttikaa oloistanne ja elämästänne nyt kun vielä voitte ! HYVÄÄ KESÄÄÄ! :)

Toisen blogin innoitamana

Selailin aamulla uusia blogipäivityksiä ja yllätyin positiivisesti Elinan kirjoitukseta ( http://fashionbeautychanel.blogspot.com/2011/05/tyylikkyys-ei-ole-ylimielisyytta.html ). Itsellänikin on ollut asiat moneen kertaan jo sekaisin -  olen ala- ja yläasteella kokenut koulukiusaamista. Ala-asteella (vaikkakin se on nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan alakoulu ja yläkoulu) saamieni "traumojen" takia tein erittäin tyhmän yleistyksen, että kaikki ihmiset haluavat vain kiusata minua. Ammattikoulun ja lukion yhdistelmään ammattilukioon siirtyessäni olin suuresti hämmästynyt kun kaikki tulivat juttelemaan mulle ja olivat aidosti iloisia nähdessään minut ja jutellessaan mun kanssa. Ilmeisesti 9. luokan ja toisen asteen välissä olevan kesän aikana tapahtuu joku ihmeellinen kasvaminen henkisesti (ja myös ehkä fyysisestikkin)?! Ajattelin virheellisesti, "nää vaa esittää olevansa mun kavereita, koht paljastuu kumminkii jotain".. Tähänkään päivään mennessä ei ole mitään samanlaista ilmennyt mitä oli peruskoulussa. Saan olla ihmisten seurassa oma itseni, saan käyttää juuri sellaisia vaatteita kuin haluan. Ei tarvitse kokoajan pelätä, että mitähän tuokin tuossa vieressä laukoo seuraavaksi. Pikkuriitoja tietysti ihmisten välillä on, se kuuluu asiaan joskus kun kemiat eivät kohtaa.

Kummasti olen myös huomannut sellaisen asian, että niin sanottu kiusaaja saa temmattua muun kaveriporukan helposti mukaansa kun kiusaajalla on jotain pahaa sanottavaa kiusatusta. Nopeasti kiusattu huomaa olevansa yksin kun muut hylkäävät. Pienikin asia saadaan paisumaan isoksi ja siinä on kaverisuhteet koetuksella.. Onneksi maailmasta on myös niitä fiksuja ihmisiä, jotka eivät hylkää pahimmallakaan hetkellä! <3

Ylipäätäänkään omalla tavallaan en ymmärrä miksi maailmassa pitää olla sotia, kiusaamista, syrjimistä ja surua? Okei maailma olisi liian pumpulinen paikka, mutta miksi ihmisten pitää kärsiä toisten ihmisten takia... Jos se suru jäisi sellaiseksi hetkelliseksi niin voisin ymmärtääkin, mutta miksi surea jo neljättä (vaiko jo viidettä viikkoa) ihmisen perään, jota ei voi vaan yksinkertaisesti mitenkään saada takaisin?

Vappumeininkejä ja kiekkoleijonia

Vappu meni railakkaasti kaverin luona Kouvolassa! Tietysti siinä kylkiäisenä tuli katsottua poikien kanssa jääkiekkoa ja käytyä katsastamassa Kouvolan yöelämä :) Ja muutenkin on tullut seurattua noita Suomen pelejä enemmän kuin yleensä ikinä jääkeikkoa. Monet kerrat on kotisohvalla tullut kannustettua Suomi voittoon. Suuremmin ei ole ollut muutamina päivinä inspiraatiota mennä kuvaamaan minnekään (selitys kuvamateriaalin olemattomuudelle), mutta jospa sitä tulisi lähdettyä kameran kanssa ulkoilemaan nyt viikonloppuna.. tiedä millaista materiaalia sieltäkin sitten saisikaan, pitääkin ehkä mennä kokeilemaan jos säät sallisivat :)

Rento meininki

Mikä näitä kuvia vaivaa kun ette osaa olla oikeinpäin?!

Tässä muutamia kuvia Antti Tuiskun Kotkan Konserttitalolla 16.4 olleelta keikalta. Erityisemmin en itse enää Antista välitä, vaan keikka oli vähän niinkun äidin synttärilahja (vaikkakii sen synttärit on vast toukokuussa)!

Lukiokii on lähten oikein mukavasti käyntiin :) Nyt on pidennetty viikonloppu, mennää seuraavan kerran vasta tiistaina kouluun! Nyt oon ottan kaiken hyödyn näistä meidän juhlapyhistä, menin palkkatöihin taas vaihteeksi vanhustentalolle. Tulee mukavasti rahaa ko normipalkan päälle tulee viel juhlapyhälisät!<3 Ensi viikolla oon tiistain ja keskiviikon normaalisti koulussa. Torstaina pitäis mennä tekemää pitkää päivää päiväkotii mun risteilyllä tulleitten  poissaolojen takia. Käväsin jo tällä viikolla arvioinnissa siellä, sain muksuilta jo aivan ihanan vastaanoton! Ne kaikki oli silmät kirkkaina ja hymyssä suin siellä minuu vastassa! Jokainen vakuutti et haluu olla kokopäivänen KILTTI eskari silloo ko mie tuun taas töihin :) Perjantaina sit taas lukiolle ja sit tuleekin jo vappu!

Autoja!

Viimonen viikko päiväkodissakii on pyörähtän jo käyntii ja ens viikolla olis tarkotus palata sinne lukion penkkii! Ohjelmassamme on siis ensi viikosta lähtien: äikkä3, enkku3, ruotsi3, ussa1, bilsa2, matikka4 ja kemia1. Innolla oottelen jo et pääsis takasin sinne "sivistyksen" ja omien kavereitten parii.. Tottakai tykkään muksuistakii mut kyl pikkuhiljaa alkaa kaivata jo omanikäsii kavereita ja koulun penkkii, ko viisviikkoo niitten 6v ja 7v eskareittenkaa vietetty :)

What did you want from me?

Kiitos parhaalle ajeluseuralle eilee! <3 Eilisestä ei olis selvitty ilman teitä..

Viimeset neljä viikkoo oli mitä ihaninta aikaa, ainakii mun puolelta. Nautin joka hetkestä! Nyt vuodattaessani kyyneleitä ihmisen takii kaikki tuntuu niin väärältä. :(

Kuvat: we<3it

Rakastan toki kameraani joka ei suostu taas ollenkaan yhteistyöhön kanssani :(

Klikkaamalla saatte kuvia isommiksi taas :) 

Menin tossa viime viikonloppuna J:n kanssa käymään lääkärissä ko mun polvi oli ollu jo viikon kipeä. Lääkäri passitti minut suoraa röntkenii käymää, ei sielt kyl onneks mitää murtumaa löytyn. Oikeen polven jänne oli revähtän. Lääkityksel ja levol menee kuulemma ohitte. Turvoksissahaa toi polvi viel on mut on se jo paremmas kunnos ko viikonloppuna. Kepeilläkii mun mukamas pitäis kävellä mut oon tylysti hylän ne tonne omaa huoneesee ko pystyy hyvin kävelee ilmankii, riskillä siis mennää kokoajan. Nyt on ollu toosi nätit kelitkii kokoajan, mut pitää nyt sen verran uskoo lääkärii et lepuuttaa tot polvee eikä mee kuvaamaa. Noi kuvat mitä toho laitoin ni on otettu joku kuukaus sitte Uuperista :) mitä mieltä oot, uskaltaisko noit laittaa sinne sivuille? Heilahtaneitahaa noi on ja mietin kolme kertaa jo et haluunko lisää niit ees tännekkään..

Muutosten virrassa...

Täällä on taas ollu tooosii kauan ihan hiljastaa. Oon ollu niin paljo yhen tietyn ihmisen kanssa et äitikii alko täs yks ilta valittaa et ko minuu ei enää ikinä nää kotoon.. Täs on tapahtun melkolailla paljo ainakii viimesen 3 viikon aikana ettei enää oikee itekkää pysy perässä kaikissa jutuissa. Ehkä kaikkien kannalta vaa parempi ettei....

Wiz Khalifa - Balck And Yellow
Uus rakkausbiisi <3 Koko aamun oon popittan tätä biisii! Ja popitetaan kyllästymiseen asti... ja sen jälkeenkin. En tiiä mikä täs biisis on nyt kolahtan minuu mut tää on TOSI HYVÄ!

Ensi elokuusta lähtien postausten tulopaikkakunta vaihtuu. Pääsin opiskelemaan viimeiseksi vuodeksi Kouvolaan (tarkemmin Kuusankoskelle) lasten ja nuorten koulutusohjelmaan, josta olen unelmoinut kokoajan. Ihmettelin suuresti Kouvolan-opon soittoaikaa. Hän soitti vähän seittemän jälkeen illalla? Nyt hakusessa on oma kämppä Kuusaalta, kun matkustaminen Kotka - Kuusaa välillä ei oikein lämmitä mieltä... Junalla ei ikinä kerkeäisi kahdeksaksi koululle. Matkat olisivat suurinpiirtein tälläisiä: kotoa yhdellä bussilla asemalle, Kotkan asemalta Kouvolan asemalle junalla ja Kouvolan asemalta toisella bussilla Kuusaalle. Ei kiitos. Oma kämppä!! Ja rahallisten kustannustenkin puolesta asuminen Kouvolassa tulee halvemmaksi ja helpommaksi.  Tiukkaahan se tekee jättää vanhemmat, ystävät ja se yksi nimeltämainitsematon tänne Kotkaan. Mutta onneks välimatkaa ei oo enempää kuin se pyöreät 60km ja siinä ei nokka kauaa tuhise kun esimerkiksi autolla ajaa, pyöreät puolituntia. Ja viikonlopuksi voi onneksi aina tulla vanhempien luo! <3

Todellakii täydellinen työpaikka!

Alotin tänää työssäoppimisen tossa lähipäiväkodissa! TYKKÄÄN TYKKÄÄN TYKKÄÄN! Tää ensimmäinen päivä ainakii vahvisti mun käsitystä siitä mihin meikä kuuluu :)

Puhuin tossa edellisessä postauksessa siitä inssistä.. Pääsin ko pääsinkii sen ekalla kerralla onnistuneesti läpi ja nyt kruisaillaan isin (äitin) autolla enemmän ko laki sallii.. oon käyny jo kouvolassa pyörähtääs moikkaas kavereita, tattista vaan kartturille joka uskoakseni luet tämän kuitenkin, ja tietysti sivussa kattoos KooKoo - Sport pelii. Pojat hoiti silloo hienosti homman kotii, mut sit joku juttu meni pielee seuraavassa pelissä :o