Viimeinen jakso koulusta pyörähtänyt käyntiin oikein mallikkaasti. Koulusta oltu pois pakollisista syistä enemmän kuin laki sallii ja opettajat alkavat käymään hiilenä sen suhteen kun ei mua tunneilla näy. Toivottavasti he joskus edes ymmärtäisivät...
Nuori lempi roiskuu niin ylä- kuin alamäkineenkin. Voin edelleen sanoa, että olo kuin pikkutytöllä konsanaan! Aina kun rupeaa suututtamaan niin tietää mihin numeroon soittaa tai laittaa viestiä ja olo kohenee kummasti :) Tottakai rassaa se, että kun mulla on aina niin kiire, ettei keretä näkemään mutta kyllä tämä tästä kuulemma joskus helpottaa <3 br="">Mitäs tänne muuten? Päällimmäisenä sanana olisi varmastikkin kauhea kiire. Kokoajan saa olla juoksemassa paikasta toiseen ja ei ikinä melkeestään kerkeä rauhoittumaan. Onneksi tätä hullunmyllyä kestää vain kuukauden kun lukiosta alkaa kesäloma ni pitää kesäloman ajan käydä vain töissä. Tunteita on pitänyt moneen otteeseen purkamaan tänne, mutta aina se on jäänyt, keräillyt voimia lukemalla lähestulkoon päivittäin muiden blokeja.
Liikunta on jäänyt melkolailla minimaaliin. Koulun ja töiden välillä tullut juoksenneltua niin paljon, että muulle ei melkeestää aikaa ole jäänytkään. Kavereita pyrkinny näkemään aina iltaisin ja yksittäisillä vapaapäivillä kun ei ole ollut muuta. En ole jaksanut alkaa ottamaan liikunnasta suuremman luokan stressiä, jotta jaksaisi koulussa ja töissä painaa sata lasissa!
MITÄ SINNE SINULLE KUULUU ? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti